keskiviikko 7. elokuuta 2013

Olen ehkä maailman huonoin bloginpitäjä.

30.6 meistä tuli onnellisin perhe ikinä, kauan odotettu pieni rakas neiti saapui maailmaamme klo 1.49. Synnytys meni pitkän kaavan mukaan mutta normaalisti. Neito painoi 3945g syntyessään ja oli 51cm pitkä. Neidolla on ihanan pitkät tuuheat ripset ja tummat hiukset, hän on täydellinen <3

Ensimmäiset viikot menivät täysin jossain "hormonisumussa", varsinkaan ensimmäisistä päivistä en muista kovinkaan paljon. Mietin monesti, varsinkin alussa että onko tämä varmasti meidän lapsemme. Kotiutuessamme sairaalasta vauvan ollessa 2vrk, kysyin mieheltä "onko tämä meidän, ettei me vaan olla tätä nyt varastettu. Kohta on poliisit oven takana.". :D

Kaikki on sujunnut tähän asti mallikkaasti, tyttö on todella rauhallinen, eikä turhista itkeskele. Semmoinen rauhallinen pohdiskelija (isäänsä tullut). Nälkä kun tulee niin ensin siitä ilmoitetaan pienellä ähinällä ja vasta jos ei puolentunnin sisään ole palvelua tullut niin hermostutaan, sellaista sattuu todella harvoin.

On tämä ihanaa <3

perjantai 18. tammikuuta 2013

Tälläviikolla olen kokenut taas jotain aivan uutta, vauvamme liikkuu <3 Hassua! Syytin ensin suolistoani tästä ihmeellisestä muljumisesta mutta kyllä se nyt vaan on niin että pieni hassuttelija se sielä liikuskelee ;). Tänään oli neuvolapäivä ja sieltä lähdettyäni taas huomasin että joku sielä riehuu kovastikin, taisipa vähän suutahtaa kun mentiin häiritsemään hänen yksityisyyttään.

Huhheijaa että muuten oli raskas neuvolaterkan sijainen, hän tuijotti minua kokoajan silmiin niin että alkoi itseä ahdistamaan. Onneksi ensi kuussa tulee taas oma terkka paikalle!

Lilli 16+5

torstai 3. tammikuuta 2013

Laiskamato ja masuasukki

Täälä laiskamato hei! Kaikki on kunnossa, väsymys on vain aikamoista. Monesti olen jo ollut kirjoittamassa tänne mutta sitten onkin tullut jotain muuta. Tänään siis viikkoja JO huimat 14+4 (itsestäni tuntuu että aika matelee nyt jotenkin liian hitaasti). 19.12 meillä oli np-ultra ja sielä kaikki oli kunnossa, nt 1,3mm. Samana päivänä oli ensimmäinen neuvolalääkäri ja sieläkin kaikki ok. Voiko kaikki mennä oikeasti näin hyvin?

Pahoinvointikin tuntuu jo helpottaneen suurimmaltaosin, ajoittain kun oikein yskäisee, nousee oksu suuhun mutta ei enää ihan joka päivä. Nyt pystyy jo käymään salillakin, jee! 20.2 olisi sitten rakenneultra mutta ennen sitä ehkäpä jo ensi viikolla meinaan kollegalta kysyä, josko hän viitsisi jalkojenväliin kurkata vaikka väliäkös tuolla mutta olen niiiiin utelias :)

Ihanaa alkuvuotta 2013 lukijoille! <3

maanantai 26. marraskuuta 2012

Rääpäle

Huomenna olisi ensimmäinen neuvola, tänään kävin labroilla ja siinä samassa otettiin myös veriseula. Mietin kyllä aluksi ettei siihen seulaan lähdettäisi mutta se tuli nyt vähän kuin vahingossa. Tänään töissä ihana gynekologi ultrasi ja sielä se ihana pieni räpytteli jalkojen ja käsien alkuja, suurimmaksi osaksi pieni vain nukkui <3 Sydän löi vilkkaasti!

Tänään varailin myös nt-ultran, joka olisi 19.12. Nyt jaksaa odotella ultraan asti kun on nähnyt taas pienokaisen voivan hyvin.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Virallinen ultra

Keskiviikkona meillä oli se virallinen ultra. Sielä se pikkuinen (10mm) pötkötteli, vastasi viikkoja 7+3, punktiosta laskettuna 7+2. Sain luvan soittaa neuvolaan ja ensimmäinen aika olisikin sitten 27.11 :) Seuraava ultra (virallinen) onkin sitten niskapoimu joulukuun lopulla, toki käyn aiemminkin joko itse ultrailemassa tai työkaverin ultrauksessa ;)

Pahoinvointi nosti päätään viime viikonloppuna, lähinnä iltapainoitteista yökötystä. En tiedä, jätänkö liian pitkän välin seuraavaan ateriaan, hmm.. Nyt yövuoroa kohti!

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Ultrassa käyty. Pieni hentoinen sydän se sielä lepatti <3 hihitin niin että ihan nolotti kun anturi heilui ja haittasi näkyvyyttä. Viikon päästä vielä yksi kontrolli! Ei ole sanoja.

Pidä rakas kiinni lujasti <3

Panikointia

Eilen yövuoron jäljiltä herättyäni tunsin kouraisevan tuntemuksen alavatsalla. Seuraavan kerran vessassa käytyäni sain paperiin ruskeaa vuotoa. Olin niin paniikissa, etten tiennyt mitä tehdä. Juoksin taloa edestakaisin ja panikoin, en edes itkenyt. Minä olen aina ollut se, joka sanoo muille työnsä puolesta että "niukka vuotoa alkuraskaudessa on ihan normaalia". Kipua ei ollut, tuhrua tuli muutaman kerran paperiin eilen mutta ei edes siteeseen asti. Tänään vatsa on ollut outo, jotain täällä sisällä nyt tapahtuu.

Soitin polille ja pääsen kahden tunnin päästä ultraan. Palaan asiaan!