Olen ehkä maailman huonoin bloginpitäjä.

30.6 meistä tuli onnellisin perhe ikinä, kauan odotettu pieni rakas neiti saapui maailmaamme klo 1.49. Synnytys meni pitkän kaavan mukaan mutta normaalisti. Neito painoi 3945g syntyessään ja oli 51cm pitkä. Neidolla on ihanan pitkät tuuheat ripset ja tummat hiukset, hän on täydellinen <3

Ensimmäiset viikot menivät täysin jossain "hormonisumussa", varsinkaan ensimmäisistä päivistä en muista kovinkaan paljon. Mietin monesti, varsinkin alussa että onko tämä varmasti meidän lapsemme. Kotiutuessamme sairaalasta vauvan ollessa 2vrk, kysyin mieheltä "onko tämä meidän, ettei me vaan olla tätä nyt varastettu. Kohta on poliisit oven takana.". :D

Kaikki on sujunnut tähän asti mallikkaasti, tyttö on todella rauhallinen, eikä turhista itkeskele. Semmoinen rauhallinen pohdiskelija (isäänsä tullut). Nälkä kun tulee niin ensin siitä ilmoitetaan pienellä ähinällä ja vasta jos ei puolentunnin sisään ole palvelua tullut niin hermostutaan, sellaista sattuu todella harvoin.

On tämä ihanaa <3

Tälläviikolla olen kokenut taas jotain aivan uutta, vauvamme liikkuu <3 Hassua! Syytin ensin suolistoani tästä ihmeellisestä muljumisesta mutta kyllä se nyt vaan on niin että pieni hassuttelija se sielä liikuskelee ;). Tänään oli neuvolapäivä ja sieltä lähdettyäni taas huomasin että joku sielä riehuu kovastikin, taisipa vähän suutahtaa kun mentiin häiritsemään hänen yksityisyyttään.

Huhheijaa että muuten oli raskas neuvolaterkan sijainen, hän tuijotti minua kokoajan silmiin niin että alkoi itseä ahdistamaan. Onneksi ensi kuussa tulee taas oma terkka paikalle!

Lilli 16+5

Laiskamato ja masuasukki

Täälä laiskamato hei! Kaikki on kunnossa, väsymys on vain aikamoista. Monesti olen jo ollut kirjoittamassa tänne mutta sitten onkin tullut jotain muuta. Tänään siis viikkoja JO huimat 14+4 (itsestäni tuntuu että aika matelee nyt jotenkin liian hitaasti). 19.12 meillä oli np-ultra ja sielä kaikki oli kunnossa, nt 1,3mm. Samana päivänä oli ensimmäinen neuvolalääkäri ja sieläkin kaikki ok. Voiko kaikki mennä oikeasti näin hyvin?

Pahoinvointikin tuntuu jo helpottaneen suurimmaltaosin, ajoittain kun oikein yskäisee, nousee oksu suuhun mutta ei enää ihan joka päivä. Nyt pystyy jo käymään salillakin, jee! 20.2 olisi sitten rakenneultra mutta ennen sitä ehkäpä jo ensi viikolla meinaan kollegalta kysyä, josko hän viitsisi jalkojenväliin kurkata vaikka väliäkös tuolla mutta olen niiiiin utelias :)

Ihanaa alkuvuotta 2013 lukijoille! <3

Rääpäle

Huomenna olisi ensimmäinen neuvola, tänään kävin labroilla ja siinä samassa otettiin myös veriseula. Mietin kyllä aluksi ettei siihen seulaan lähdettäisi mutta se tuli nyt vähän kuin vahingossa. Tänään töissä ihana gynekologi ultrasi ja sielä se ihana pieni räpytteli jalkojen ja käsien alkuja, suurimmaksi osaksi pieni vain nukkui <3 Sydän löi vilkkaasti!

Tänään varailin myös nt-ultran, joka olisi 19.12. Nyt jaksaa odotella ultraan asti kun on nähnyt taas pienokaisen voivan hyvin.

Virallinen ultra

Keskiviikkona meillä oli se virallinen ultra. Sielä se pikkuinen (10mm) pötkötteli, vastasi viikkoja 7+3, punktiosta laskettuna 7+2. Sain luvan soittaa neuvolaan ja ensimmäinen aika olisikin sitten 27.11 :) Seuraava ultra (virallinen) onkin sitten niskapoimu joulukuun lopulla, toki käyn aiemminkin joko itse ultrailemassa tai työkaverin ultrauksessa ;)

Pahoinvointi nosti päätään viime viikonloppuna, lähinnä iltapainoitteista yökötystä. En tiedä, jätänkö liian pitkän välin seuraavaan ateriaan, hmm.. Nyt yövuoroa kohti!

Ultrassa käyty. Pieni hentoinen sydän se sielä lepatti <3 hihitin niin että ihan nolotti kun anturi heilui ja haittasi näkyvyyttä. Viikon päästä vielä yksi kontrolli! Ei ole sanoja.

Pidä rakas kiinni lujasti <3

Panikointia

Eilen yövuoron jäljiltä herättyäni tunsin kouraisevan tuntemuksen alavatsalla. Seuraavan kerran vessassa käytyäni sain paperiin ruskeaa vuotoa. Olin niin paniikissa, etten tiennyt mitä tehdä. Juoksin taloa edestakaisin ja panikoin, en edes itkenyt. Minä olen aina ollut se, joka sanoo muille työnsä puolesta että "niukka vuotoa alkuraskaudessa on ihan normaalia". Kipua ei ollut, tuhrua tuli muutaman kerran paperiin eilen mutta ei edes siteeseen asti. Tänään vatsa on ollut outo, jotain täällä sisällä nyt tapahtuu.

Soitin polille ja pääsen kahden tunnin päästä ultraan. Palaan asiaan!

Ulraääni varattu

Soitin tänään poliklinikalle varatakseni uä-ajan. Olisin saanut jo perjantaille mutta haluan pelata varman päälle ja menen sinne ensi viikon maanantaina. Silloin viikkoja olisi kasassa seitsemän. Joten taas odotellaan mutta en valita :)

Polin hoitaja kysyi, miten olen voinut ja onko ollut oireita. No, siinäpä se :/! Oikeastaan ei ole mitään muutakuin väsymys ja lugesteronien lopetuksen jälkeen tissikipukin on vaimentunut ihan selvästi. Viime yönä töissä nivuseen tuikki ikävästi, ei kuitenkaan niin että lääkettä olisin tarvinnut. No, okei myös ikenien punoitus ja veristely on myös. Tulihan noita mutta missä se kuvotus on?

On hassua kun en tajua tätä raskautta vielä, monta kertaa havahdun siihen että tässä sitä nyt ollaan RASKAANA! Olen myös nähnyt keskenmenoista unia (en itseni vaan muiden), kamalaa!! Itsesuojeluvaisto on huipussaan, silti uskon että tämä jatkuu onnellisesti.

Mutta ei auta kun odotella pitkä viikko (edelleenkään en valita) :)

Omituista

Olen viettänyt hiljaiseloa hetken, olen vain niin pelokas ja hämmentynyt tästä kaikesta.

Kävin maanantaina hcg-kontrollissa ja arvo oli hienosti noussut (503), toki vielä alakanttiin mutta ei tarvitse enää kontrolloida. Oman mielenrauhan takia saan käydä jos haluan (ei ennen perjantaita) mutta mietin vielä, onko järkevää. Maanantaina gyne teki ultran kun munasarjani ovat vähän vihoitelleet ajoittain, eikä housutkaan ole mahtunut kiinni punktiosta lähtien. Kohdussa näkyi pieni nesteontelo mutta ei ainakaan vielä ruskuaispussia. Ensi viikolla loppupuolella käyn taas, jospa heillä olisi aikaa katsoa taas. Tänään lopetin vasta lugesteronit, eli omilla mennään nyt.

Ihanaa loppuviikkoa kaikille :) <3

GRAVID

Eilen ja tänään Clearblue digitalin näyttöön tullut ihana teksti: Raskaana 1-2. Tänään soitin poliklinikalle ja pyysin päästä verikokeisiin, kävin siis jo heti aamulla sielä. Juuri äsken soittelin arvoa, joka oli 118. Hivenen alakanttiin. Menen maanantaina kontrolliin. Miehen kanssa mietittiin että voihan olla että kun olivat hitaita alkioita, niin jospa kiinnittyminenkin olisi tapahtunut hivenen myöhässä. Hcg.n keskiarvo pp14 olisi 260 mutta vaihteluväli 68-400. Iiik! No ei se auta odotella kun maanantaihin :)

Onko kellään lukijalla kokemuksia hcg-arvoista pp 14? Vaikka toki yksilöllisiä ovat, olisi vain kiva tietää :)

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

PP12

Mitä tämä on? Tein davidin kasettitestin herätessäni yövuoron jäljiltä kahdelta, siihen tuli selkeä nega (testiajan ulkopuolella vasta tuli haamu). Äsken tein 1,5h pissaamati olleena clearbluen testin ja heti pomppasi minuutin sisällä plussa ruutuun, mikään testi ei ole reagoinut noin nopeasti.

Puuh, nyt täytyy päästä ulkoilmaa hengittämään. Pitäkää peukkuja että testin tulos on myös ylihuomenna tuo!

Voi kumpa kultapieni/pienet pysyisivät nyt matkassa ensi kesään <3

Kamera on huono, heilahtanut kuva.

pp11

Hmm, tänään heräsin kuudelta laittamaan lugeja. Samalla ajattelin testata. Ensin tuli kontrolliviiva ja parin minuutin päästä esiin tuli testiviiva himmeänä. Eilen vahvempi testiviiva kuin tänään, joten mietityttää oliko kuitenkin vain kemiallinen raskaus. Oireina on kuvotus, tänään nousin sängystä niin että jouduin pitämään seinästä kiinni kun niin huippasi. Aamupalan jälkeen jouduin kakomaan. Nooo, voivat johtua myös lugeista (niinkuin viimeksikin). En kyllä tiedä, tohdinko testa ennen torstaita enää.

Ja ainiin! Tays.ta tuli kirje, viidestä jatkoviljelyyn jääneestä alkiosta YKSIKÄÄN ei selvinnyt pakkaseen :(

Ylempänä eilinen, alimpana tämän aamuinen

PP 9

Tämän päivän fiilikset on aika peestä. Kuvottaa ja päätä särkenyt jo eilisillasta asti, tuntuu että tämä taitaa olla nyt henkistä. Olenhan aloittanut jo testaamisen pp5, josta asti olen saanut negatiiviä testejä (halusin testata että pregnyl ei varmasti ole enää sotkemassa). Nyt kun on aloittanut, miksi en osaa pitää näppejäni erossa testeistä?? :(

Edelleenkään ei ole tietoa, onko pakkaseen saatu niistä viidestä jatkoviljelyssä olevista yhtäkään.
Alkuviikosta asiaa kysyin mutta eivät osanneet sanoa mitään, luovutin ja laitoin palautetta tuohtuneessa tilassa. Palautteen antoa en kadu, päinvastoin. Joten jos joku lukijoistani on kokenut tays.ssa samaa, olisi kiva jos kaikki laittaisivat palautetta tästä asiasta. Harmi, sillä muuten olemme olleet tyytyväisiä punktioon, alkionsiirtoon henkilökuntineen. Mielestäni ei pidä rangaista meitä, joilla ei nyt vaan ole juuri varaa yksityiselle!!

Ylimmäinen testi aamupisusta (kaivoin  roskiksesta vasta puoliltapäivin), kuva huono. Keskimmäinen klo 12 pissasta ja alimmainen iltapissasta :O jännää että iltapissasta tuli samanvahvuinen mutta haalea viiva. Oikeasti näyttävät vielä vahvemmalta, kamera on huono :/ Olisihan se ihanaa jos tuo tuosta vahvistuisi.

PP1

Eilen kävimme hakemassa kaksi kahden laatupisteen hidasta alkioita ( hyvälaatuiset 4 ja 7-soluiset). 12 Munasolua saatiin, niistä kaikki oli kypsiä. 8 hedelmöittyi ja kaikki lähti jakautumaan. Viisi pikkuista hidasta jäi vielä miettimään, jaksavatko pakkaseen vai eivät. Huh! Nyt jännittää. Sääliksi käy tuota 4-soluista rupua, mamun kultu.

Hieman mietityttää tuo alkioiden hidas jakautuminen. Jos tästä ei onnistu niin onnistuuko ollenkaan. Mutta nyt tuntuu että nyt onnistuu.

Pitäkää tiukasti kiinni kullannuput <3

Uskallan, en uskalla....

Yllättävän rennosti otin eilisen illan ja viime yön. Eilen nukuin 4h päikkärit päästessämme takaisin kotiin. Siitä sitten yöunille, joista nautin 12h. Mutta nyt kutkuttaa, tahtoisin soittaa klinikalle ja kysyä miten hedelmöittyminen on lähtenyt käyntiin. Viime kerralla ei jännittänyt näin paljoa, silloin kun ajattelin että tämä on ensimmäinen hoito ja vähän kuin "harjoittelua". Kädet vapisee!

Kohta on pakko soittaa, ensin käyn kaupassa :)

12 kaunista

Saimme siis saaliiksi 12 kaunista munasolua. Odotukset olivat vielä korkeammalla mutta onhan tuo 12 nyt ihan loistava, jos vain saataisiin myös hyvälaatuisia alkioita :))

Puktiossa sain rauhoittavaa suoraan suoneen, se teki minusta hitaan ;D (kerrankin, mies oli varmaan tyytyväinen kun en hölöttänyt). Rapifen sai taas aikaan itkukohtauksen, huoh! Siitä varoittelin jo hoitohenkilökuntaa ennen punktiota. Kipulääkettä jouduttiin lisäämään yhden kerran sillä kipuja tuntui kipulääkkeestä huolimatta, miksi se ei voi viedä kaikkea pois?? Muistan mieheni säälivän katseen vierelläni.

Sairauslomaa on to asti, silloin olisi siirto klo 13, pitäkää peukkuja että sinne päästään!

Nyt lepäilemään ja nauttimaan television annista.

Lähenee lähenee :)

Punktiopäiväksi tuli maanantai. Vas. kasvaa n.10 follia ja oik. n. 6 mutta myös paljon pieniä oli vielä lisäksi. Tänään illalla Pregnyl uppoa masuun.

Jännittävää, pitäkää peukkuja :)

2. IVF/ICSI

Olen näyttävästi laiskin blogin pitäjä ikinä ;)

Toinen hoito pyörähti käyntiin viikko sitten keskiviikkona. Lääkkeinä toimii Menopur-Orgalutran-Pregnyl. Maanantaina oli ensimmäinen folliultra ja hyvältä näytti, toki munarakkuloita oli muutama kappale vähemmän kuin ensimmäisessä. Mutta laatuhan se tässä tärkein on ;). Menopur menee annoksella 150iu ja eilen pistin Orgalutranin myös. Perjantaina olisi vielä yksi ultra ja sitten varmistuu myös punktion ajankohta (näillänäkymin maanantai).

Olen yllättynyt kuinka rauhallinen mieleni ja kehoni on. Tänään pyöräilin töistä kotiin, hain apteekista lisää lääkkeitä ja huomasin hymyileväni koko ajan. Jotenkin nyt on positiivinen mieli, tuntuu että nyt on hyvät mahikset onnistua <3 Ihanaa loppuviikkoa kaikille (jos tällä blogilla on edes lukijoita ;))!

Biisi

Tämä biisi on nostanut kyyneleet silmiini viime päivinä: 

http://www.youtube.com/watch?v=u2eVAELi9FE

Taustoja

Olen viime aikoina seuraillut blogien välityksellä monen lapsettomuuden kanssa painivien elämää ja olen monesti sanut lohdutusta tälle raskaalle tielle muiden teksteistä. Nyt ajattelin itsekin alkaa kirjoittamaan, sen minkä työn ja harrastustoiminnan ohella ehdin :) Pahoittelen jo heti alkuunsa, etten ole mitenkään loistava kirjoittaja.

Taustoista sen verran että itse olen alta kolmikymppinen ja mieheni hieman yli kolmikymppinen. Olen itseni ja muiden mielestä ollut aina äidillinen ihminen, olen etenkin nuorena hoitanut paljon lapsia. Hoivaviettini ansiosta olen myös hakeutunut hoitoalalle. Minulla on aina ollut suurena haaveena saada paljon lapsia ja tässä sitä nyt sitten ollaan :'(.

 2010 syksyllä jätimme ehkäisyn pois ja lapsi on ollut siitä lähtien tervetullut meidän elämään. Aika kului ja kului mutta plussaa ei näkynyt. Ajattelin että kyllä se tästä, otetaan vain rennosti. 2011 syksyllä kävin yksityisllä gynekologilla, joka totesi PCO-maiset munasarjat. Minullahan siis kierto on aina ollut ilman pillereitä sen 30-50, joten tiedossani oli että helppoa raskautuminen ei olisi. Rakas mieheni sai lähetteen simppa-analyysiin. Kolme viikkoa pitkää odotusta ja saimme klinikalta postia, jossa selvisi että kaverit olivat hieman liian hitaita ja määräkään ei päätä huimannut, joten soitin gynekologilleni joka lähetti mieheni vielä hormoniverikokeisiin sekä ultraääneen, niiden puolesta kaikki olivat ok. Osasin kääntää "kaikki" parhainpäin ja eteenpäin mentiin, voi sitä tsemppauksen määrää mitä itselleni pystyin antamaan. Julkiselle puolelle jonottelimme 6kk, aika kului nopeasti. Ai miksi julkinen? Koimme sen parhaaksi, sillä pelkäsimme että mikäli haluaisimme edetä niin nopeasti kuin mahdollista, ei tulisi kuin sutta ja sekundaa. 

Helmikuussa 2012 oli ensikäynti naistentautien poliklinikalla, gynekologi oli mielissään kun kaikki tarvittavat kokeet olivat jo valmiina otettuina. Sain pistosohjauksen ja sovittiin että seuraavista menkoista aloitettaisiin ensimmäinen IVF/ICSI-hoito lyhyellä kaavalla. Voi hitto sitä mieletöntä positiivisuutta ja tarmoa mikä mielen valtasi, oisin jaksanut vaikka mitä. Olin ihan varma että kyllä tämä onnistuu. 

No maaliskuun lopulla pääsimme punktioon TAYS.n, jännitin punktiota todella paljon mutta ajattelin pärjääväni ilman rauhoittavaa. Heh, tottakai meikä sitten meni ja pyörtyä pöksäytti sinne. Päätin että seuraavalla kertaa otan rauhoittavaa kiitos :D. Punktion jälkeen hoitaja tuli kertomaan että olivat saaneet saaliiksi 12 kaunista munasolua. Myöhemmin selvisi että 9 niistä olivat kypsiä, 6 hedelmöittynyttä ja 5 jakautunutta. Kolme päivää punktiosta oli siirto, jossa siirrettiin kaksi 1,5 laatuista 6soluista (olisi pitänyt olla ainakin 8soluisia) alkiota. Alkioiden laatu oli pettymys. Kolmea vielä jatkoviljeltiin mutta ne pikkuiset sitten menetettiin. Kahdenviikon kuluttua testiin ei piirtynyt kuin yksi viiva :( . Tulin niin korkealta ja kovaa. Olin niin rikki monta kuukautta että en tiennyt enää mitä tehdä, hyvä kun töissä jaksoin käydä. Klinikan hoitaja kertoi että olisi mahdollista vielä keväällä toteuttaa yksi hoito mutta menkat ne päättivät toisin ja näin jälkeen päin ajateltuna kesätauko teki ihan hyvää.

Nyt taas kohti uusia tuulia ja lokakuusta olisi tiedossa 2.ICSI-hoito.